"Parempia elinehtoja hakemaan". Muuttoliike Suomesta Kanadaan vuosina 1945-1960

Tutkimuksen aiheena on kanadansuomalaisten siirtolaisten historia. Vuosina 1945-1960 lähti Suomesta Kanadaan noin 17 000 suomalaista, mutta siirtolaishistoriantutkimus on unohtanut heidät lähes täysin. Tutkijoita on tähän mennessä kiinnostanut enemmän 1900-luvun Pohjois-Amerikkaan menneet suuret siirtolaismassat, ja toisaalta toisen maaimansodan jälkeen Ruotsiin lähteneet suomalaiset. Seuraan Kanadaan vuosina 1945-1960 lähteneiden siirtolaisten matkaa Suomesta Kanadaan, heidän sopeutumistaan elämään Kanadassa, ja heidän paluutaan takaisin Suomeen. Tutkimuksessani ymmärrän muuttoliikkeen kehänä, ei siis pelkästään yhteen suuntaan tapahtuvana muuttoliikkeenä. Näin muuttoliikeilmiöön saadaan kytketyksi myös väistämätön paluumuuttoliike. Tärkeimmän lähdeaineistoni muodostaa Turun yliopiston yleisen historian laitoksen keräämä kyselylomake-aineisto. Lomakkeiden avulla pääsen tutustumaan sekä Suomesta Kanadaan lähteneiden siirtolaisten elämään, että Suomeen palanneiden siirtolaisten elämään. Lomakkeet tarjoavat sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista tietoa. Lisäksi täydennän lomakkeiden antamaa kuvaa tilastollisella aineistolla, ja yhdellä muistelmateoksella. Lähtöpäätöksen tekemiseen vaikuttivat sekä yleiset, että siirtolaisten henkilökohtaiset syyt. Yleisiä syitä lähtöön olivat Suomen heikko taloudellinen tilanne, ja epävarma poliittinen asema. Henkilökohtaisista syitä suurin yksittäinen syy oli taloudelliset syyt. Taloudelliset syyt ja parempien elinehtojen kaipuu kattoi 46 % kaikista syistä. Myös seikkailunhalu ja poliittiset syyt mainittiin. Miesten syyt liittyivät naisia useammin taloudellisiin syihin. Naisille tyypillistä oli lähtö sosiaalisten syiden takia. Siirtolaisia odotti Kanadassa yhteiskunta, joka odotti siirtolaisten sulautuvan osaksi valtakulttuuria. Suomalaissiirtolaiset vaihtoivatkin aikaisempaa siirtolaissukupolvea nopeammin kansalaisuutensa, osoittaen näin sopeutumishalukkuutensa. Sen sijaan aviopuolisot valittiin mieluummin oman yhteisön piiristä. Kanadassa uusia siirtolaisia odotti myös kanadansuomalainen yhteisö, joka oli muodostunut jo ennen 1930-luvun lamakautta. Uudet siirtolaiset osallistuivat innokkaasti yhteisön toimintaan, mutta heidän intressinsä poikkesivat huomattavasti edeltäjistään. Kirkko ja seurakunta olivat uusille siirtolaisille paljon tärkeämpi järjestäytymisen muoto kuin aikaisemmin Kanadaan saapuneille siirtolaisille. Myös salaseura Kalevaiset juurtui uusien siirtolaisten myötä Kanadaan, ja Aseveliliitto sai paljon uusia jäseniä. Sen sijaan aikaisempia sukupolvia suuresti kiinnostanut työväenaate ei saanut uusia jäseniä uusista tulokkaista. Uusien siirtolaisten poliittinen painopiste oli selvästi oikealla, päin vastoin kuin aikaisemman siirtolaispolven. Paluumuuttajien paluun syyt liittyivät useimmiten koti-ikävää, loukkaantumiseen tai alkuperäisen suunnitelman noudattamiseen. Sen sijaan työttömyys ei ollut merkittävä tekijä paluussa. Tässä suhteessa toisen maailmansodan jälkeen Kanadaan lähteneet paluumuuttajat muistuttavat Ruotsista ja Australiasta palanneita suomalaissiirtolaisia. Taloudelliset tekijät eivät olleet yhtä merkittäviä kuin tunneperäiset paluun syyt. Yleisesti ottaen paluumuuttajat olivat tyytyäisiä elämäänsä Suomessa, joten uudelleen siirtolaiseksi lähteminen ei näyttänyt todennäköiseltä. Toisaalta lähes kaikki suhtautuivat omaan siirtolaisaikaansa positiivisesti. Saatujen tutkimustulosten perusteella vuosina 1945-1960 Suomesta Kanadaan lähteneiden siirtolaisten voidaan katsoa edustaneen sekä vanhaa, että uutta siirtolaisuutta. He muistuttivat lähtösyiltään vanhaa siirtolaisuutta, mutta sopeutumishalussaan he olivat uutta polvea. He eivät haaveilleet samaan tapaan kotimaahan paluusta kuin aikaisemmat muuttajat. Uudet siirtolaiset olivat myös hieman koulutetumpia, vaikkakin melkein yhtä kielitaidottomia kuin edeltäjänsä. Paluumuuttajat edustivat selvästi toisen maailmansodan jälkeistä paluumuuttoliikettä paluusyidensä perusteella. Asiasanat:Historia, siirtolaisuus, Kanada, muuttoliike, siirtolaisuushistoria, 1940-luku, 1950-luku, 1960-luk